Suomen Hevostalliyrittäjät ry antoi lausunnon hevosten hyvinvointiasetuksen muutoksesta

Suomen Hevostalliyrittäjät ry on jättänyt lausunnon koskien valmisteilla olevaa Valtioneuvoston asetus hevosten hyvinvoinnista -asetuksen muutosta.

SUOMEN HEVOSTALLIYRITTÄJÄT RY:N LAUSUNTO

Valtioneuvoston asetus hevosten hyvinvoinnista annetun asetuksen muuttamisesta

Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/38625/2025

Ehdotuksessa esitetään muutoksia 1.1.2026 voimaan tulleeseen hevosten hyvinvoinnista annettuun valtioneuvoston asetukseen 321/2025.

Annamme lausunnon sekä nyt ehdotetuista muutoksista että asetuksen muista käytännössä ongelmallisiksi osoittautuneista säännöksistä. Lausunnonantaja katsoo, että yksittäisiin muutoksiin keskittyvän tarkastelun sijaan asetusta tulisi arvioida kokonaisuutena ja käynnistää laajempi uudelleenarviointi niiden säännösten osalta, jotka ovat osoittautuneet tulkinnanvaraisiksi, taloudellisesti raskaiksi tai käytännön hevosenpidon näkökulmasta vaikeasti toteutettaviksi ilman selkeitä hyvinvointihyötyjä.

Lausunnonantaja, Suomen Hevostalliyrittäjät ry edustaa ammattimaisia hevostalliyrittäjiä, joiden toiminta muodostaa keskeisen osan suomalaisen hevosalan infrastruktuuria. Yhdistyminen kuvastaa alan rakennemuutosta ja ammattimaistumista sekä tarvetta tuoda käytännön hevosenpidon asiantuntemus systemaattisesti osaksi lainsäädäntövalmistelua. Hevostalliyrittäjät vastaavat päivittäin merkittävästä osasta suomalaisen hevoskannan hoidosta, hyvinvoinnista ja olosuhteista. Lausunnonantaja katsoo, että järjestäytyneenä toimijana yhdistyksemme tulee tunnistaa keskeiseksi sidosryhmäksi ja pyytää lausunnonantajaksi kaikissa hevosalaa koskevissa säädösvalmisteluhankkeissa.

Hevosen omistajat muodostavat heterogeenisen ryhmän, mutta merkittävä osa hevosista sijoittuu ammattitalleille, joissa hevosenpito on elinkeinotoimintaa. Ratsastuskouluille, kasvatustalleille ja ravitalleille hevonen on tuotannontekijä, joka mahdollistaa yritystoiminnan harjoittamisen. Hevosen rinnastaminen sääntelyssä tosiasiallisesti lemmikkieläimeen johtaa tilanteeseen, jossa yksityiskohtainen ja toimintatapoja ohjaava sääntely kohdistuu erityisen raskaasti ammattimaiseen hevosenpitoon. Tämä lisää kustannuksia ilman, että hevosten hyvinvoinnin paraneminen olisi kaikilta osin yksiselitteisesti osoitettavissa.

Lausunnonantaja korostaa, että hevosten hyvinvoinnin taso Suomessa on jo nykyisellään korkea, ja alan toimijoiden oma intressi hyvinvoivista hevosista on vahva. Hevosen hyvinvointi on koko toiminnan edellytys. Ammattimainen hevosenpito perustuu jatkuvaan olosuhteiden kehittämiseen, eläinten yksilölliseen tuntemiseen sekä käytännön kokemukseen perustuvaan riskienhallintaan. Useissa asetuksen säännöksissä sääntely kuitenkin sivuuttaa hevosten yksilölliset erot ja käytännön toimijoiden asiantuntemuksen asettamalla yksityiskohtaisia ja kaavamaisia velvoitteita tilanteisiin, joissa hyvinvointi voidaan saavuttaa useilla vaihtoehtoisilla tavoilla.

Lausunnonantajan näkemyksen mukaan asetuksessa ilmenee myös useita oikeudellisia ongelmakohtia. Säännökset ovat paikoin tulkinnanvaraisia ja jättävät keskeisiä velvoitteiden sisältöjä asetustekstin ulkopuolelle perustelumuistioihin tai viranomaisten ohjeistuksiin, mikä heikentää sääntelyn ennakoitavuutta. Toiminnanharjoittajan tulee voida ymmärtää velvollisuutensa suoraan säädöstekstiä lukemalla ilman, että säännösten sisältö määräytyy vasta jälkikäteisessä viranomaisarvioinnissa. Lisäksi useissa kohdissa poikkeamismahdollisuudet sidotaan eläinlääketieteelliseen arvioon tilanteissa, joissa kyse on ensisijaisesti päivittäiseen hoitoon, käyttäytymiseen tai turvallisuuteen liittyvästä käytännön harkinnasta. Tämä lisää kustannuksia, kuormittaa eläinlääkäripalveluja ja samalla sivuuttaa hevosen omistajan ja tallinpitäjän ammattitaidon.

Asetuksen taloudellisia vaikutuksia ei ole arvioitu kattavasti, erityisesti suhteessa alan nykyiseen tilanteeseen. Hevosala koostuu pääosin pienistä ja keskisuurista yrityksistä, joiden kannattavuus on viime vuosina heikentynyt kustannustason nousun sekä investointivelvoitteiden ja asiakaskysynnän muutosten seurauksena. Useat asetuksen velvoitteet edellyttävät rakenteellisia muutoksia, lisäinvestointeja tai toimintatapojen muuttamista tavalla, joka kumulatiivisesti lisää yritystoiminnan riskejä ja voi johtaa tallien toiminnan supistumiseen tai lopettamiseen. Tallien määrän väheneminen heikentää hevospalveluiden alueellista saatavuutta, harrastusmahdollisuuksia sekä maaseudun elinvoimaa. Se heikentää myös hevosalan muiden yrittäjien elinkeinon kannattavuutta ja toimintaedellytyksiä.

Hevosalalla on merkittävä yhteiskunnallinen vaikutus. Ratsastus ja muu hevostoiminta edistävät kansanterveyttä, tukevat lasten ja nuorten hyvinvointia, ehkäisevät syrjäytymistä sekä tuottavat huomattavia aluetaloudellisia vaikutuksia. Ala on myös merkittävä naisvaltainen yrittäjyys- ja harrastussektori, minkä vuoksi toimintaedellytysten heikentymisellä on vaikutuksia myös tasa-arvon näkökulmasta.

Vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa sääntelyn yritysvaikutusten arviointi on erityisen tärkeää. Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti Suomen tavoitteena on purkaa tarpeetonta sääntelyä, vähentää yritysten hallinnollista taakkaa sekä välttää kilpailukykyä heikentävää kansallista lisäsääntelyä. Lausunnonantajan näkemyksen mukaan asetus hevosten hyvinvoinnista sisältää useita kansallisesti poikkeuksellisen yksityiskohtaisia velvoitteita, joiden välttämättömyyttä ja suhteellisuutta saavutettaviin hyvinvointihyötyihin ei ole riittävästi osoitettu.

Suhteellisuusperiaate edellyttää, että sääntely on välttämätöntä tavoitellun päämäärän saavuttamiseksi ja että siitä aiheutuvat kustannukset ja rajoitukset ovat oikeassa suhteessa saavutettavaan hyötyyn nähden. Lausunnonantaja katsoo, että hyvinvointitavoitteet voidaan monilta osin saavuttaa paremmin tavoiteperusteisella sääntelyllä, joka jättää ammattimaiselle hevosenpidolle riittävän harkintavallan toteuttaa hyvinvointi käytännössä toimivilla ja eläinyksilöiden tarpeisiin soveltuvilla ratkaisuilla.

Suomen Hevostalliyrittäjät ry korostaa, että hevosten hyvinvoinnin edistäminen ja elinkelpoisen yritystoiminnan turvaaminen eivät ole ristiriidassa keskenään. Kestävä ja vaikuttava sääntely syntyy yhteistyössä alan toimijoiden kanssa sekä huomioimalla käytännön hevosenpidon realiteetit, oikeudellinen ennakoitavuus ja taloudelliset vaikutukset kokonaisuutena.

Lausunnon voi lukea kokonaisuudessaan tästä.